This is for you.

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan

toista sua ei milloinkaan

 

Ei sille ole sanoja. Karo on poissa eikä kukaan voi meidän rakasta korvata. Se pääsi parempaan paikkaan, liian aikaisin se sinne päätyi, mutta ainakaan sitä ei voi sattua enää. Mä uskon niin, ja mä tiedän, että me nähdään vielä.

Mä muistan kun mä tutustuin suhun sillon keväällä. Ensimmäinen muisto susta on se, kun sä istuit mun viereeni lattialle, äkkiä sanottiin nimemme, mä osottelin sulle meidän leirit muut isoset, sä hymyilit koko ajan ja mä katsoin sua hymyillen. Sä olit niin kaunis, olit aina, kun näin sut. Sä jaksoit hymyillä, nauraa, kehua muita. Sä olit ihana ja avoin ihminen. Meidän viimeinen tapaaminen ei todellakaan ollut parhaimmasta päästä, eikä mulle varmaan koskaan selviä syytä siihen, mutta sinä päivänä sä sanoit mulle jotain, mitä mä en koskaan unohda. Ne sanat säilyy mun sydämessä, sun muistos ei katoa koskaan.

Anteeks tää. Mun on pakko purkaa ikävä jonnekin. Ja tänään en saa itkeä enempää, mun on selvittävä päivä ilman kyyneliä, en saa pilata noiden juhlia...  Nyt on nukuttava. Karo lepää jo tuolla ylhäällä, turvassa huolilta ja harmeilta. Me nähdään vielä.