lauantai 22. lokakuuta 2011

Love is a gun separating me from you.


Sunnuntain jälkeen oon taas tullu vähän kuunneltua HIM'iä. Löysin sieltä Helsingin jäähallin kirpparilta And Love Said No -kokoelmalevyn, ja mitä muuta vois odottaakaan kuin armotonta putkea? Viikon musa on koostunu sen lisäks MCR'stä ja Black Veil Bridesista, sekä pakotettuna muutamasta muusta, koska melkeenkaksosten musamaku on huonontunu ja mun aivot tuhoutuu. Moves Like Jagger... Saanko kuolla? Mun korvat räjähtää, mä en kestä sitä biisiä, ja se soi joka paikassa riippumatta kaupungista. Yäk.

Torstaiyönä mentiin Junnun kaa nukkuun yhentoista jälkeen. Mä ajattelin olevani väsynyt, nukahtavani nopeesti. Ja vielä mitä. Valvoin puoltoista tuntia, kieriskelin siinä sängyssäni, piirtelin sormilla kuvioita ilmaan, kuuntelin musaa ja yritin rentoutua. Olisin noussu ja lähteny vaikka kävelemään, mut Junnu oli jo nukahtanu. Ei siinä sit oikeen jääny muita mahollisuuksia ku päästää mieli valloilleen. Mä mietin elämääni eteenpäin, haaveilin tulevasta. Millanen oon muutettuani omaan kämppään? Minne muutan? Miten sisustan kämppäni? Koska siskon- ja veljenlapset tulee käymään? Missä oon töissä, mitä teen työkseni?

Ei sitä nuoriso-ohjaajaa ole vielä lukkoon lyöty, ei todellakaan. Mä tiesin minne haluan kouluun ja mitä haluan opiskella, mitä ammattia voisin harjoittaa. Oon pikkuhiljaa alkanu tajuamaan sitä. Se on uskomattoman hyvä koulutus, antaa monia mahdollisuuksia ja hyvät valmiudet kohdata ihmisiä missä vaan. Mulla on taas hyvä olla koulussa ja oon innostunu, kaikki on hyvin luokankin kannalta. Läppä lentää ja mä oon seurallinen, mun sosiaaliset taitoni kehittyy. Oon oppinu termejä ja tapoja, paljon kaikkea vaan muutamassa viikossa. Menestynkin opinnoissa, tieto- ja viestintätekniikan kurssista sekä matikka ykkösestä kolmoset, TVT-kokeesta luokan korkein pistemääräkin vielä. Oon enemmän ku tyytyväinen. Ja näitä asioitahan en tosiaan oo kertonu jo miljoonaan kertaan...

Mutta näin. Mä meen nyt tekemään Emman kaa kaakaota tai jotain. Me ollaan käytännössä tapeltu koko päivä, käyty kaupassa, kirpparilla, leivottu ja katottu leffa... Kaksin kotona, mahtavaa. Oon hermoromahduksen partaalla, tän takia meitä ei kovin usein jätetä kahden. Saadaan aina riita aikaseks. Aina. Mut mä yritän käyttäytyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti