Mulla oli tänään vuorovaikutusta ja laulua. Vuorovaikutus loppuu tossa keskiviikkona, sillon on viimenen tunti. Sinänsä vähän ärsyttää, et tätä kurssia ei pahemmin arvioida. Papereihin merkitään vaan että onko suorittanu kurssin. Eli mulla ei edelleenkään ole ainuttakaan numeroa. Murr. Mutta kyllä ne sieltä vielä tulee. Matikasta tulee numero, alan ammatillisista perusteista, ohjaajuuteen kasvustakin ilmeisesti, laulusta, äikästä. Liikunnasta. Hyvänen aika. Mulla on seittemää ainetta. Tai no, oikeestaan viis. Vuorovaikutuksen kanssa kuus. Laulu nyt on niin ja näin, se on valinnainen. Ja sit mulla on se liikunnan valinnainen. On tämä jännää tämä amis.
Reenasin tänään taas vähän tota hengittämistä. Nyt alkaa jo tuntua, mä alan ymmärtää mistä on kysymys. Ja nyt ihan tosissani yritän helpottaa kurkunpään hommia. Tunneilla lauloin jo vähän aikaa silleen et sattu, oli pakko sit lopettaa. Oisin menny mikkiin laulamaan ilman sitä kipua. Mutta en mä voi kiusata ääntäni liikaa. Ja nyt sit yritän lakata tän kuiskimalla laulamisen. Mä teen sitä kellon ympäri, illalla sängyssäkin vielä, ei oo kovinkaan hyväks äänelle.
Ahti sano tänään et mun on siveyssyistä pidettävä paita päällä. Mua rupes vähän naurattamaan, mulla oli kuuma ja mulla on tän paidan alla vielä toppi. Sit uhkasin lyödä sitä sateenvarjolla. Se piilotti mun laukun, Teo päästeli taas ääniä, mä sain taas moitteet siitä et istuin lattialle vaikka kaks sohvaa oli vapaana. Kyllä on jännä elämä mulla. Mutta niin, jokatapauksessa mulla oli varsin hyvä päivä. Kirjotin sen elämänkaaren kriiseistä kertovan työn, huomenna palautan sen, nyt voisin tehä matikanläksyt. Kopioin kolme tehtävää erilliselle paperille vihosta, mä tein ihmeen viime tunnilla ja tein kaikki tehtävät. Voisin taas mennä pätemään johonkin muuhun pöytään ja keskustelemaan Kassun kanssa jostain hyvin mielenkiintoisesta, jos se taas vaihteeks keksii jotain kolmi- tai nelimielistä.
Niin. Mulla on hyvä olla. Rento. Tekee mieli hymistä ja mennä makaamaan sängylle. Teen ne matikanläksyt ja hymisen sitten. Oho, täällähän on verhot kiinni. Järkytyin. Mut unohdin laittaa se kiinni illalla. Olin niin väsynyt. Ja nauroin vähän itelleni, olin just nukahtamassa, siinä unen rajamailla, ja kuuntelen Automatic Loveletterin Truth Or Darea. No, siinä alko Butterflies soimaan... Sain oikeesti slaagin, pelästyin ihan sikana sitä alun kitaraa. Mutta eipä mulla muuta. Matikkaa. Hasta la vista. Kohta laulamaan lisää.
+ Tommoinen sitä tuli piirrettyä tossa myöhään lauantaina. Ite pidän siitä, se onnistu paljon paremmin kuin odotin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti